Pikkuihmisten valtakunta
Uudet lähiöiden omakotialueet ovat hirveän kivoja - hymiö ja kolme huutomerkkiä. Pieniä taloja, pieniä pihoja pienine istutuksineen ja taloissa pieniä ihmisiä hämmästyttävän kaavamaisine ajatuksineen. Varsinaisia pikkuihmisten valtakuntia siis. Ja kun pihassa seisoo Audi aanelonen niin tietää, että talossa asiat ovat mallillaan.
Kun kevät koittaa niin päästään taas pihahommiin. Pikanttia puurtamista puutarhassa suorajakelumainosten ehdottamilla ratkaisuilla. Kauempaa katsoen näyttää melko sarjatuotannolta, mutta kun asiaa sisältäpäin katsoon niin kohde onkin ainoa laatuaan maapallolla; yksilöllinen ja juuri asukkaiden näköinen koti ja pihapiiri. Raitapaitaisen suomalaisen sisustus- tai puutarhalehden tätimäisen päätoimittajan mukaan tosi ihana koti. Joopa joo.
Hulppea 800 neliön tontti pitää tietysti reunustaa pensasaidalla laatikkomaisen vaikutelman vahvistamiseksi. Ja kuten naapurimme teki niin aita istutetaan kiinteistöjen rajalinjaan kysymättä naapurilta suostumusta tai ylipäänsä ajattelematta toteutusta lainkaan. Ilman naapurin suostumusta aita pitää tietysti istuttaa kokonaa omalle puolelle siten, että aidanne ei täysikasvuisenakaan yllä naapurin puolelle. Lisäksi aita tulee olla hoidettavissa omalta tontilta. No tässä tapauksessa en jaksa siirrättää aitaa kun ainoa intressimme on päästä alueelta pois.
Aidan lisäksi tietysti uusvanhan puukopin pihassa pitää olla muutama omenapuu ja marjapensas. Mikä onkaan mukavampaa kuin aina syksyisin ajella ruohonleikkurilla maahan pudonneiden mätien omenien päältä. Toinen mahdollisuus on tietysti antaa koiran vetää jurrit antamalla hänen syödä käyneitä omenia. Anteeksi rujo huumorini; kyseessähän on tietysti trendikäs hyötypuutarha niin kuin naistenlehdissä kerrotaan.
Omakotiasujan ainainen ongelma on tilanpuute. On haravaa, talikkoa, ruohonleikkuria, kottikärryä ym. muuta yllättävää tavaraa, jotka pitäisi saada varastoitua johoinkin. Kun on tullut ostettua se halvin suorakaiteen muotoinen lautakoppi ilman kunnon varastotiloja niin puutarhan tarpeille ei oikein ole tiloja. Mikä avuksi? No kevyet piharakennukset tietysti, joita löytyy rautakauppojen pysäköintialueiden laitamilta. Jo ennestäänkin ahtaaseen pihaan pitää koota vielä yksi koppi lisää; kevythirsinen (=raakaponttilauta/ paneeli) ulkovarasto. Jos mahdollista niin uusi tulokas maalataan täysin eri väriseksi kuin asuinrakennus. Näin vahvistetaan ennestään alueen leirintäaluemaista vaikutelmaa.
Yksi mahdollisuus ylijääneen rakennusmateriaalin ym. tavaran varastointiin on tietysti perinteinen kevytpeitteellä peitetty jätekasa, joita mahtuu tontille useampia. Ja naapurit kiittävät. Tietysti tuulessa liehuvat kevytpeitteet toimivat pelätteinä mukavasti vaikkapa kasvimaan yhteydessä haittalintuja vastaan.
Mukavaa kontrastia uusille alueille saadaan nimenomaan pihankäytöllä. Kun naapureina ovat esimerkiksi pihan suunnittelun avaimet käteen toteuttanut kiinteistö ja pihaansa paikallisena rakennustavaran jätteenkäsittelykeskuksena käyttävä kiinteistö niin naapurisovun lähtökohdat ovat selvät.
Omakotikiinteistöjen arkkitehtisuunnittelussa ja rakentamisessa ympäristön huomioiminen niin rakennetun ympäristön kuin maisemankin vaalimisen suhteen on merkittävä seikka. Jos ympäristö on edellä kuvatun mukainen niin paras sijoituskohde lienee hyvät sälekaihtimet.
lauantai 25. tammikuuta 2014
Kaavoittajan vastuu
Nykyisen asuinalueemme rakennustapaa sääteli 16-sivuinen rakennustapaohjeisto eli kaavamääräyksiin rinnastettava dokumentti, joka sisälsi yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet rakennusmääräyksistä uudisalueelle.
Esimerkiksi omassa korttelissani ohjeistuksessa todettiin, että rakennusten tulee olla julkisivultaan pääosin kiviainespintaisia ja väriltään vaaleita. Niin ikään ohjeistuksessa määriteltiin rakennusten runkoleveydet, harjalinjojen suunnat, katon värit ja materiaalit sekä muun muassa avoräystäät. Kyseessä oli siis hyvin selkeä ja yksiselitteinen kaavamääräyskokoelma.
Kaavamääräykset muodostavat uudisalueella pääosin uuden rakennettavan alueen odotettavissa olevan profiilin. Edellä kuvatun mukaisesti kaavassa haettiin hyvän profiilin urbaania asuinaluetta, jossa alueen keskeisimmille paikoille edellytettiin arvokkaamman oloista rakennuskantaa ja alueen sisäosiin sallittiin vaatimattomampi yleisilme. Näistä lähtökohdista lähdettiin liikkeelle, mutta toisin kävi.
Rakensin oman myyntiin tehdyn talomme kaavamääräysten mukaisesti; rakennus on vaalea tiiliverhottu linjoiltaan tyylikäs omakotitalo avoräystäillä ja vaaditulla runkoleveydellä. Ikävä kyllä talomme on korttelin ainoa kaavamääräysten mukainen talo. Muut ovat enemmän tai vähemmän kaavamääräyksistä poikkeavia lautaverhottuja puutaloja vaihtelevissa väreissä. Kaavamääräysten perusteella ostin siis tontin modernilta hyvätasoiselta urbaanilta asuinalueelta, mutta alueen valmistumisen jälkeen huomasinkin olevani halvalla ja profiililtaan epämääräisellä pientaloalueella.
Keskustelin asiasta kaupungin silloisen rakennustarkastajan - nykyään jo eläköityneen - kanssa ja hän totesi, että ”on antanut luvan rakentaa puuverhottuja taloja kun ne niitä haluavat rakentaa”. Kaavamääräyksissä vaadittiin myön harjakatto ja maksimissaan puolitoistakerroksinen rakennus. Alueella on nyt myös murtokattoisia rakennuksia ja viimeinen rakentaja sai rakentaa kaksikerroksisen talon vaikka muilta aiemmin asiaa kysyneiltä se oli kielletty. Eli kaavamääräyksistä viis - kaikki käy - vaikuttimena tuntuu olevan vain se kuinka hankala omia asioitaan ajava jankkaaja rakennusluvan hakija on. Menipä kerran läpi jo yksi katon värin muutoskin kunnes alueen muut (jo itsekin kaavamääräyksiä rikkoneet) asukkaat puuttuivat asiaan valituksineen.
Tällä tavalla ei ainoastaan suoraan sanottuna nuolla kaupunkiin muuttavien uudisasukasrakentajien perseitä vaan murennetaan samalla jo rakentaneiden kaupungin asukkaiden taloudellista oikeusturvaa.
Asuinalueen rakentuessa alueen hintataso muodostuu pääosin odotusarvojen perusteella. Kun alue on valmistunut ja kiinteistöjä on myyty niin koko alueen hintataso alkaa muodostua myytyjen kiinteistöjen keskineliöhinnan perusteella. Käytännössä tämä on on ainoa sen monenkirjavan joukon - jota kiinteistövälittäjiksi kutsutaan - työväline, jolla he määrittävät myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoja. Jokainen voi helposti mieltää mikä ero on neliöhinnassa esimerkiksi autotallilta näyttävässä halvassa Design-talon paketissa ja tyylikkäässä Lammin Kivitalo -paketissa. On siis hyvin konkreettista huomata, että naapurit määrittelevät myös sinun talosi arvon.
Rakentaessasi talon kaupungin tai kunnan alueelle, jonka rakennusvalvonnan linjaa et tunne, olet täysin odotusarvojen varassa kiinteistösi tulevan arvon suhteen. Olet joko a- tai b- luokan alueella puhtaasti itsestäsi riippumattomista syistä.
Nykyisen asuinalueemme rakennustapaa sääteli 16-sivuinen rakennustapaohjeisto eli kaavamääräyksiin rinnastettava dokumentti, joka sisälsi yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet rakennusmääräyksistä uudisalueelle.
Esimerkiksi omassa korttelissani ohjeistuksessa todettiin, että rakennusten tulee olla julkisivultaan pääosin kiviainespintaisia ja väriltään vaaleita. Niin ikään ohjeistuksessa määriteltiin rakennusten runkoleveydet, harjalinjojen suunnat, katon värit ja materiaalit sekä muun muassa avoräystäät. Kyseessä oli siis hyvin selkeä ja yksiselitteinen kaavamääräyskokoelma.
Kaavamääräykset muodostavat uudisalueella pääosin uuden rakennettavan alueen odotettavissa olevan profiilin. Edellä kuvatun mukaisesti kaavassa haettiin hyvän profiilin urbaania asuinaluetta, jossa alueen keskeisimmille paikoille edellytettiin arvokkaamman oloista rakennuskantaa ja alueen sisäosiin sallittiin vaatimattomampi yleisilme. Näistä lähtökohdista lähdettiin liikkeelle, mutta toisin kävi.
Rakensin oman myyntiin tehdyn talomme kaavamääräysten mukaisesti; rakennus on vaalea tiiliverhottu linjoiltaan tyylikäs omakotitalo avoräystäillä ja vaaditulla runkoleveydellä. Ikävä kyllä talomme on korttelin ainoa kaavamääräysten mukainen talo. Muut ovat enemmän tai vähemmän kaavamääräyksistä poikkeavia lautaverhottuja puutaloja vaihtelevissa väreissä. Kaavamääräysten perusteella ostin siis tontin modernilta hyvätasoiselta urbaanilta asuinalueelta, mutta alueen valmistumisen jälkeen huomasinkin olevani halvalla ja profiililtaan epämääräisellä pientaloalueella.
Keskustelin asiasta kaupungin silloisen rakennustarkastajan - nykyään jo eläköityneen - kanssa ja hän totesi, että ”on antanut luvan rakentaa puuverhottuja taloja kun ne niitä haluavat rakentaa”. Kaavamääräyksissä vaadittiin myön harjakatto ja maksimissaan puolitoistakerroksinen rakennus. Alueella on nyt myös murtokattoisia rakennuksia ja viimeinen rakentaja sai rakentaa kaksikerroksisen talon vaikka muilta aiemmin asiaa kysyneiltä se oli kielletty. Eli kaavamääräyksistä viis - kaikki käy - vaikuttimena tuntuu olevan vain se kuinka hankala omia asioitaan ajava jankkaaja rakennusluvan hakija on. Menipä kerran läpi jo yksi katon värin muutoskin kunnes alueen muut (jo itsekin kaavamääräyksiä rikkoneet) asukkaat puuttuivat asiaan valituksineen.
Tällä tavalla ei ainoastaan suoraan sanottuna nuolla kaupunkiin muuttavien uudisasukasrakentajien perseitä vaan murennetaan samalla jo rakentaneiden kaupungin asukkaiden taloudellista oikeusturvaa.
Asuinalueen rakentuessa alueen hintataso muodostuu pääosin odotusarvojen perusteella. Kun alue on valmistunut ja kiinteistöjä on myyty niin koko alueen hintataso alkaa muodostua myytyjen kiinteistöjen keskineliöhinnan perusteella. Käytännössä tämä on on ainoa sen monenkirjavan joukon - jota kiinteistövälittäjiksi kutsutaan - työväline, jolla he määrittävät myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoja. Jokainen voi helposti mieltää mikä ero on neliöhinnassa esimerkiksi autotallilta näyttävässä halvassa Design-talon paketissa ja tyylikkäässä Lammin Kivitalo -paketissa. On siis hyvin konkreettista huomata, että naapurit määrittelevät myös sinun talosi arvon.
Rakentaessasi talon kaupungin tai kunnan alueelle, jonka rakennusvalvonnan linjaa et tunne, olet täysin odotusarvojen varassa kiinteistösi tulevan arvon suhteen. Olet joko a- tai b- luokan alueella puhtaasti itsestäsi riippumattomista syistä.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Tervetuloa Pientalon päiväkirja -blogiin
Olen omakotitaloja myyntiin rakentava grynderi-rakennusurakoitsija. Viimeisimmän myyntiin rakentamani omakotitalon myyntiaika pidentyi hiljentyneiden asuntomarkkinoiden johdosta ja perheemme samaan aikaan sijoittuneen ja samasta syystä viivästyneen oman rakennushankkeemme seurauksena olemme päätyneet asumaan väliaikaisesti nykyiseen myyntikohteeseemme.
Olemme siis jumissa tyypillisellä suomalaisella uudiskohde omakotitaloalueella eriväristen uusvanhojen lautamökkien tiiviisti piirittämänä. Maisemassa muutenkin ahtaita pihoja koristavat lisäksi pikkusievät istutukset, tökeröt piharakennukset ja sekalainen roju. Olomme on kuin leirintäalueella, jossa asumusten alta vain puuttuvat renkaat.
Tästä lähtökohdasta lähdetään siis liikkeelle. Tulevat kirjoitukset sisältävät näkökulmia suomalaiseen pientalorakentamiseen ja -asumiseen sekä omakotielämään yleensä. Sekaan saattaa mahtua myös kokemuksia ja kertomisen arvoisia ideoita remonttipuolelta sekä kokemuksia rakennusurakoinnin arkipäivästä.
Jos pidät kenkälaatikkoa muistuttavasta kirkkaan värisestä puutalosta, et ehkä pidä tulevasta. Jos taas sinua puhuttelevat maisemaan istuva arkkitehtuuri, kivitalot ja urbaani elämäntyyli sekä näistä lähtökohdista kiinnostavat rakennus- ja remonttiprojektit niin saatat pitää lukemastasi.
Suuttumus tai mieltymys ovat molemmat voimavaroja oikein käytettynä. Niin tai näin - tervetuloa lueskelemaan!
Olemme siis jumissa tyypillisellä suomalaisella uudiskohde omakotitaloalueella eriväristen uusvanhojen lautamökkien tiiviisti piirittämänä. Maisemassa muutenkin ahtaita pihoja koristavat lisäksi pikkusievät istutukset, tökeröt piharakennukset ja sekalainen roju. Olomme on kuin leirintäalueella, jossa asumusten alta vain puuttuvat renkaat.
Tästä lähtökohdasta lähdetään siis liikkeelle. Tulevat kirjoitukset sisältävät näkökulmia suomalaiseen pientalorakentamiseen ja -asumiseen sekä omakotielämään yleensä. Sekaan saattaa mahtua myös kokemuksia ja kertomisen arvoisia ideoita remonttipuolelta sekä kokemuksia rakennusurakoinnin arkipäivästä.
Jos pidät kenkälaatikkoa muistuttavasta kirkkaan värisestä puutalosta, et ehkä pidä tulevasta. Jos taas sinua puhuttelevat maisemaan istuva arkkitehtuuri, kivitalot ja urbaani elämäntyyli sekä näistä lähtökohdista kiinnostavat rakennus- ja remonttiprojektit niin saatat pitää lukemastasi.
Suuttumus tai mieltymys ovat molemmat voimavaroja oikein käytettynä. Niin tai näin - tervetuloa lueskelemaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)