Kaavoittajan vastuu
Nykyisen asuinalueemme rakennustapaa sääteli 16-sivuinen rakennustapaohjeisto eli kaavamääräyksiin rinnastettava dokumentti, joka sisälsi yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet rakennusmääräyksistä uudisalueelle.
Esimerkiksi omassa korttelissani ohjeistuksessa todettiin, että rakennusten tulee olla julkisivultaan pääosin kiviainespintaisia ja väriltään vaaleita. Niin ikään ohjeistuksessa määriteltiin rakennusten runkoleveydet, harjalinjojen suunnat, katon värit ja materiaalit sekä muun muassa avoräystäät. Kyseessä oli siis hyvin selkeä ja yksiselitteinen kaavamääräyskokoelma.
Kaavamääräykset muodostavat uudisalueella pääosin uuden rakennettavan alueen odotettavissa olevan profiilin. Edellä kuvatun mukaisesti kaavassa haettiin hyvän profiilin urbaania asuinaluetta, jossa alueen keskeisimmille paikoille edellytettiin arvokkaamman oloista rakennuskantaa ja alueen sisäosiin sallittiin vaatimattomampi yleisilme. Näistä lähtökohdista lähdettiin liikkeelle, mutta toisin kävi.
Rakensin oman myyntiin tehdyn talomme kaavamääräysten mukaisesti; rakennus on vaalea tiiliverhottu linjoiltaan tyylikäs omakotitalo avoräystäillä ja vaaditulla runkoleveydellä. Ikävä kyllä talomme on korttelin ainoa kaavamääräysten mukainen talo. Muut ovat enemmän tai vähemmän kaavamääräyksistä poikkeavia lautaverhottuja puutaloja vaihtelevissa väreissä. Kaavamääräysten perusteella ostin siis tontin modernilta hyvätasoiselta urbaanilta asuinalueelta, mutta alueen valmistumisen jälkeen huomasinkin olevani halvalla ja profiililtaan epämääräisellä pientaloalueella.
Keskustelin asiasta kaupungin silloisen rakennustarkastajan - nykyään jo eläköityneen - kanssa ja hän totesi, että ”on antanut luvan rakentaa puuverhottuja taloja kun ne niitä haluavat rakentaa”. Kaavamääräyksissä vaadittiin myön harjakatto ja maksimissaan puolitoistakerroksinen rakennus. Alueella on nyt myös murtokattoisia rakennuksia ja viimeinen rakentaja sai rakentaa kaksikerroksisen talon vaikka muilta aiemmin asiaa kysyneiltä se oli kielletty. Eli kaavamääräyksistä viis - kaikki käy - vaikuttimena tuntuu olevan vain se kuinka hankala omia asioitaan ajava jankkaaja rakennusluvan hakija on. Menipä kerran läpi jo yksi katon värin muutoskin kunnes alueen muut (jo itsekin kaavamääräyksiä rikkoneet) asukkaat puuttuivat asiaan valituksineen.
Tällä tavalla ei ainoastaan suoraan sanottuna nuolla kaupunkiin muuttavien uudisasukasrakentajien perseitä vaan murennetaan samalla jo rakentaneiden kaupungin asukkaiden taloudellista oikeusturvaa.
Asuinalueen rakentuessa alueen hintataso muodostuu pääosin odotusarvojen perusteella. Kun alue on valmistunut ja kiinteistöjä on myyty niin koko alueen hintataso alkaa muodostua myytyjen kiinteistöjen keskineliöhinnan perusteella. Käytännössä tämä on on ainoa sen monenkirjavan joukon - jota kiinteistövälittäjiksi kutsutaan - työväline, jolla he määrittävät myyntiin tulevien kiinteistöjen arvoja. Jokainen voi helposti mieltää mikä ero on neliöhinnassa esimerkiksi autotallilta näyttävässä halvassa Design-talon paketissa ja tyylikkäässä Lammin Kivitalo -paketissa. On siis hyvin konkreettista huomata, että naapurit määrittelevät myös sinun talosi arvon.
Rakentaessasi talon kaupungin tai kunnan alueelle, jonka rakennusvalvonnan linjaa et tunne, olet täysin odotusarvojen varassa kiinteistösi tulevan arvon suhteen. Olet joko a- tai b- luokan alueella puhtaasti itsestäsi riippumattomista syistä.
